Peliongelmat ovat kiistatta vakava ja monisyinen yhteiskunnallinen ongelma. On tärkeää, että yhteiskunta ottaa ongelmapelaamisen haasteet vakavasti ja pyrkii löytämään ratkaisuja, jotka suojelevat haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Kuitenkin, kun keskustellaan hallituksen lakiehdotuksesta Suomen rahapelijärjestelmän avaamisesta kilpailulle, on syytä pohtia, onko peliongelmien kasvu todella niin väistämätön kuin THL ennustaa.

Suomen rahapelimarkkinat ovat jo nyt globalisoituneet. Monet suomalaiset pelaavat ulkomaisilla nettikasinoilla, jotka tarjoavat houkuttelevia bonuksia, laajan pelivalikoiman ja mahdollisuuden pelata ilman Veikkauksen rajoituksia. Tällainen toiminta on ollut jo pitkään arkipäivää, eikä kotimainen monopoli ole pystynyt täysin estämään ulkomaisten pelisivustojen käyttöä. Onkin luonnollista kysyä, miksi peliongelmat kasvaisivat juuri nyt, kun kyseiset pelimahdollisuudet ovat olleet olemassa jo vuosia.

Toisaalta on ymmärrettävää, että THL kantaa huolta siitä, että kilpailulle avautuvat markkinat saattavat johtaa entistä aggressiivisempaan markkinointiin ja sen myötä peliongelmien lisääntymiseen. Tämä on todellinen riski, ja sen minimoiminen on ehdottomasti tärkeää. Kuitenkin, jos rajoitukset ovat liian tiukkoja, on olemassa vaara, että pelaajat siirtyvät entistä enemmän ulkomaisten toimijoiden pariin, jotka eivät ole Suomen lisenssin tai lainsäädännön piirissä.

Lisenssimallin käyttöönotossa tulisikin pyrkiä löytämään tasapaino, joka toisaalta turvaa peliongelmien ehkäisyn mutta myös pitää Suomen lisensoidut kasinot houkuttelevina pelipaikkoina. Jos pelaaminen Suomen lisensoiduilla kasinoilla on liian rajoitettua tai rajoitukset koetaan kohtuuttomina, pelaajat yksinkertaisesti siirtyvät sinne, missä rajoitukset ovat löyhempiä. Tämä vähentäisi lisenssimallin hyötyjä ja voisi jopa pahentaa tilannetta, kun pelaaminen siirtyisi yhä enemmän valvonnan ulkopuolelle.

Erityisen tärkeää olisi, että lisenssimalli perustuu läpinäkyvyyteen ja vastuullisuuteen. Tappiorajojen ja muiden vastuullisuustyökalujen käyttöönotto on varmasti järkevää, mutta niiden on oltava kohtuullisia ja pelaajien tarpeet huomioivia. Lisäksi markkinointia ja sponsoroitavia kohteita on valvottava tarkasti, jotta alaikäisten ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden altistuminen rahapelimainonnalle voidaan minimoida.

Yhteiskunnan rooli ei ole ainoastaan rajoittaa ja kieltää, vaan myös tarjota pelaajille turvallinen ja valvottu ympäristö, jossa pelaaminen on hallittua, hauskaa ja vastuullista. Kyllä, pelaamisen tulee myös olla hauskaa.

Lopulta kyse on siitä, että löydämme kultaisen keskitien: peliongelmia on ehkäistävä ja hoitomahdollisuuksia parannettava, mutta samalla on varmistettava, että kotimainen rahapelijärjestelmä on houkutteleva ja toimiva. Tämä on haastava tehtävä, mutta se on välttämätöntä, jos haluamme aidosti vaikuttaa rahapelaamisen haittoihin ja samalla säilyttää pelaamisen valvonnan Suomen rajojen sisällä.

Rahapelihankkeen lausuntokierros päättyy 18.8.2024.